
Nyt tän tahdin on muututtava. Ei tällänen peli yksinkertasesti enään vetele. Viikossa tullut +4,2kg.
Paino jojoilee ees taas, se ei ensiksikään ole hyvä mun fyysiselle terveydelle, puhumattakaan psyykkeelle. Ei se vaan toimi. Mä en ala enään ainuttakaan oksennus kertaa hyväksymään, lopetan vaa'alla ravaamisen kahden kuukauden ajalle, kaloreiden laskemisen, koska minun ei tarvitse laskea, jos syön normaalisti ja järkevästi. Ja lopetan kaikki typerät herkkulakot yms. Se vaan saa minun pinnan katkeemaan.
Nytten, tällä sekunnilla annan kaikille luvan että persuuksille saa potkia ja muistuttaa mitä olen sopinut itseni kanssa.
Aloitan kevyesti elämäntaparemontin. Aloitan lenkkeilyn sillai että käyn kolme kertaa viikossa lenkillä, ainakin 30min. Pikkuhiljaa alan lisäämään siihen viitee kertaan. Jos se ehkäsis sitä innon lopahtamista. Herkkupäivä kerta viikkoon. Ja silloinkaan en vedä överiks. Tänään astun viimeisen kerran kahteen kuukauteen vaa'alle ja otan sen lähtöpainon. Virallisen sellaisen. Kirjoitan sen ylös vihkoon joka on otsikolla "ikuisuusprojekti", kirjaan joka päivältä liikkumiset/syömiset ja kommentin perään olenkö tyytyväinen jos olen, niin mihin, jollen niin kirjoitan sen mihin en ole. Seuraan konkreettisesti sitä, että en syö liikaa enkä liian vähän. Syömiset pyrin pitämään arviolta siinä 1600-1800kcal. Sain kerran ravintoterapeutiltani sellasen kuva lapun mikä on suunnattu 1200kcal, mutta lisäilen siihen hiukan annoskokoja jotta se asettuis tuohon 1600-1800kcal väliin. Seuraan ensin kuvasta niitä annoksia, ja kun tuntuu että alkaa olemaan luottamusta sen suhteen että en ala huijaamaan itseäni, voin aina välillä vilkasta sitä että onko kohtuus pysynyt. :)
Koska se vaan on se perusfakta että jos laihdutan kuukaudessa sen 15kg, se tulee satavarmana takaisin, ja sen olen huomannut, koska itselläni kävi näin. Laihdutin 80kg:sta 62kg, ja miten teinkään sen? Syömättömyydellä ja järjettömällä liikkumisella, ja mikä oli lopullinen tulos? Paino nousi 102kg. Ja arvatkaa naurattaako enään? Arvatkaa kaduttaako? Kaduttaa! Tein virheen, mutta sen voin korjata sillä että en enään tee sitä virhettä. Mutta virheistä on opittava, ja oltava toistamatta niitä kauhean montaa kertaa, kuten itse olen tehnyt. En voi tehdä sitä enään että kun nyt ahdistaa ja vituttaa oma keho, niin rupean ruokalakkoon, mitä siitä hyödyn? En yhtikäs mitää. Haluan muuttua, muttaa omaa käsitystä itsestäni. Ei se onni tule pelkällä ulkonäöllä. Vaan se onni riippuu omasta asenteesta elämään. Jos aina näkee kaiken paskana ja surkeana, voiko muuta odottaakkaan? Ei miusta. Haluan olla kaunis, mutta en enään hinnalla millä hyvänsä.
s
Always can learn from mistakes

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti