Olen varmaan maininnut täällä jossain että minulla on myös paha fyysinen sairaus.

Tällähetkellä minulla on tuskaista tuskemmat kivut. Tuntuu että tämä tappaa minut.

Tänään omahoitajatunnilla omahoitaja kysyi miten suhtaudun sairauteni uusimiseen ja kipuihin, selitin että ihan hyvin, kaikki ok. Toisaalta niin onkin. Mutta.

Se arvokas mutta ivallinen sana mutta. Mutta mutta mutta. Olen niin väsynyt tähän.

Olen niin väsynyt piikeillä pistelyyn, verikokeisiin, kipuihin. Olen niin saatanan väsynyt.

Mutta en voi sitä sanoa, minua pidettäis turhasta itkijänä. Säälittävänä luserina, mutta

niinhän minä olenkin..

~

Olen sairas, ja häpeän sitä. Olen likainen ja surullinen. Sisälläni on sairaus, jolle en voi itse mitään, ja se turhauttaa. Turhauttaa kun sattuu. Sattuu niin vitusti.

~

Huomenna toiseen sairaalaan osastolle, tutkimuksiin. Itku, tuska, vitutus.