Viikko mennyt suht rauhallisissa merkeissä. Tein kolme koetta,maantiedon kokeesta sain 7- ja matikan 7+. Uskonnon koetta en ole vielä saanut takaisin.
Olin ihmeissäni mantsan kokeen tuloksesta, en ollut lukenut juuri ollenkaan kyseiseen kokeeseen. Se meni ihan tuurilla.
Omahoitaja tunti oli aika vaikea ja raskas. Hoitaja heitteli sellasia kysymyksiä, mihin en osannut edes vastata mitään. Mutta se kyllä jätti mietinnän varaa. Aloin oikeen miettimään että ketä varten minä tässä maailmassa elän? Pitääkö minun seurustella vain toisen henkilön terveyden vuoksi?
Todella pitkälle yötä pohdin ja mietin. Olen siihen päivää asti elänyt vain niin että en pahoittaisi toisten mieltä. Mutta eihän se elämä niin voi mennä. On opittava tervettä itsekkyyttä, jotta osaa elää sitä elämää jota todellakin haluaa elää.
Olen seurustellut nykyisen tyttöystäväni kanssa kohta 5kk. Muille suhteellisen lyhyt aina, mutta minulle todella pitkä. Melkein puolivuotta. Mutta en tiedä, tuntuu että olen itse kahlinut itseni tähän suhteeseen. En tiedä olenko valmis seurustelemaan yhtään kenenkään kanssa?
Tunnen tukehtuvani kaikissa suhteissani, tuntuu että olen niin kahlittu kaikkeen.
Ehkä ei vaan ole tarkoitettu että minä seurustelisin elämässäni.
3 kommenttia:
Tee niin kuin parhaaksi näet, joskus tauko voi olla tarpeen. Ehkä suhdetta ei tarvitse lopettaa kokonaan, pysähtyä vaan hetkeksi ajattelemaan ja antaa itselleen aikaa?
Olet harvinaisen oikeassa. Oli muuten Cinde työn ja tuskan takana että sain kaiveltua blogisi maanuumenista, kun tottumusten mukaan olen vaihdellut tätä blogia niin usein..
Mutta työ palkittiin ja löysin blogisi. Voimia! :)
ehkä sinua ei ole tällä hetkellä elämääsi tarkoitettu seurustelemaan.
Lähetä kommentti