18. syyskuuta 2009

Kaipaan poikaa liian paljon, aivan liian paljon.
Tiedän, olen julma, paha ihminen. Seurustelen tytön kanssa,
josta välitän paljon, mutta riittääkö se suhteeseen, sitä en tiedä.
Päivä alkaa sillä kun mietin poikaa, ilta loppuu siihen kun ajattelen poikaa.
Kouluvihkot täyttyy toistuvista sydämmistä ja runoista.
Mutta...
Minä rakastan tyttöäni.

Ei kommentteja: